Maanantaina tokotreenit hallilla, Otto olikin oikein pätevä poika. Tajusin siellä, että en ole koskaan lähettänyt Ottoa merkiltä oikealle ruutuun, aina vaan vasemmalla, jos sillä nyt mitään merkitystä on. Oton tapauksessa olisi voinut olla, mutta eipä ollut. Ruudussa oli lelu valmiina ilman, että O tiesi sitä. Ensin pelkkä merkki, meinasi lähteä vinoon, mutta korjasi itse ihan oikein merkille, otettiin vielä toisto, joka hyvä. Sitten koitettiin merkin kautta ruutuun ilman merkin välipalkkaa ja sinnehän se koira hupsahti vaikka oli vieras suunta ja kaikkea. Pätevä tyyppi! Toinen toisto merkin välipalkalla ja lopuksi vielä pelkkä merkki.
Oon toistaiseksi opettanut Oton vaan menemään merkin taakse pelkällä "merkki"-käskyllä, ennenkuin kuulin viime viikolla, että se kuulemma pitää sanallisesti ihan pysäyttää sinne merkille, ettei sen kuulukaan itsenäisesti mennä merkin taakse. Aina sitä oppii jotain uutta. ;-) Niinpä siis aloin ottamaan sitä seis-käskyä mukaan, välillä taisin antaa liian aikaisin, kun jäi ihan vinoon sen sijaan, että olis kiertänyt sinne normipaikkaansa taakse.
Ohjatun noudon suuntiin otettiin keskelle kapula mukaan, reunoihin namikipot. Merkin kautta (jossa välipalkkaus makkaralla) molemmat suunnat meni nappiin! Mutta oikeanpuoleisen naminsyönnin jälkeen O yhtäkkiä bongasi kapulan ja äärettömän onnellisena tarttui siihen ja toi, että "kato, kato, joku oli unohtanut kapulan keskelle kenttää!!". No, jatkossa osaan tähänkin puuttua, että jos yrittää sinne keskellä päin, niin stoppaan vaan ja käyn palkkaamassa, kun pysähtyy. Eiköhän tuo opi, ettei sinne keskikapulalle vaan mennä.
Tunnari kisamaisena, ei huomauttettavaa. Loppuun pallon heittelyä, tosi kiva fiilis jäi itselle ohjauksesta sekä koiran mielentilasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti