Päästiin tänään harjoittelemaan agilityn ohjauskiemuroita ja päällimmäisenä on mielessä, että voi Lottovoitto-parkaa (Otto sai lisänimen treeneissä) kuinka tumpelo ohjaaja sillä on! Heti kun alan oikein miettiä, että miten pitäisi ohjata, niin kädet ja jalat näyttää ihan eri suuntaan kuin piti. Kovasti se kumminkin mua vielä tässä vaiheessa nauratti. :-)
Ensin ei meinattu päästä millään kakkoshypyltä kolmosputkeen. Ensin koitettiin kai jotain valssia, josta ei tullut mitään. Sen jälkeen menin kakkoshypyn taakse ottamaan vastaan, josta yritin törkkäistä putkeen. Ehkä jollain miljoonannella kerralla se onnistui. Jollain kerralla kun olin jättämässä koiraa radan alkuun, niin Otus ehti jo oma-aloitteisesti pinkoa esteet 1, 2 ja 8 ennenkuin ehdin kissaa sanoa ollessani vielä edelleen sen ekan esteen takana. Ei ollut ainakaan irtoamisongelmaa.... Jollain kerralla O oli kyllä oikealla puolella kakkosen jälkeen menossa putkeen, mutta oli kai bongannut koutsin patukan kanssa sieltä putken toisesta päästä ja päättikin oikeasta suoraan putken ohi sinne palkalle jne...
Nelosen takaakierto taisi onnistua ihan jees, mutta sen jälkeen oli koira kateissa, kun en enää itsekään muistanut, että millä puolella sen pitäisi olla pussiin mentäessä. Huoh!
Kutos ja seiska hyppy oli ensin vaikea, jollain kerralla O ehti hypätä nopsana poikana seiskan sekä väärään että oikeaan suuntaan, taidettiin tuokin kuitenkin lopulta saada onnistumaan.
Jos jotain hyvää pitää etsiä, niin ysihypyllä (jota ei tehty kuvan mukaan takaa vaan suoraan putkesta) onnistuin kertaalleen tekemään aika hyvän vastakäännön (olikohan se sen nimi...). Ja sittenpä se meidän aika päättyikin, eikä ehditty tumpeloida rataa loppuun asti.
Tämä siis kuvaa varmaan aika hyvin sitä aika epämääräistä tasoa, jolla ohjaaja on, mutta joka kerta opitaan jotain uutta! :D Ja hauskaa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti