Sen jälkeen turrit pääsivät montsumiesten leikitettäväksi. Ensin Otusta vähän hirvitti, että mitä tuo patukkamies sillä patukallaan huitoo, mutta alkuun päästyään taistelu maistui. Mielenkiintoista, kiitos vaan leikittäjälle!
Lisäksi tuli taas todettua iänikuinen irrotusongelma, joka ei mielestäni ole kuitenkaan irrotusongelma vaan yleinen mielentilaongelma. Onnistun ajoittain ahdistamaan Otto niin, että sen on tosi vaikea luopua palkasta. Siitä oikein näkee, että ahdistaa niin pirusti. Sitten toisella kertaa ja toisenlaisella fiiliksellä irrotuksessa ei oo mitään ongelmaa, koska sitä painettakaan ei ole. Niinpä vähän katsottiin sitä irrotusta, mutta taidetaan ottaa nyt taas kuuri leikitystä kahdella lelulla ja saada sitä pääkoppaa (omaa vai koiran?) vapautettua. Tätä ollaan tällä viikolla toteutettukin.
**********
Alkuviikosta tokottelufiilikset oli aika nollissa, käytiin kumminkin hallissa tovereiden kanssa vetämässä setit. Otto sai tehdä muistaakseni ohjatun vasemmalla kapulalla. Merkki oli pikkasen vajaa, mutta ihan ok:n rajoissa vielä. Haki hyvin. Metskunoudossa ohjaaja voisi taas opetella heittämään, meni pirun kauas, mutta sieltä Otto kapulan löysi, luovutus vähän kaukana, josta korjautin. Ei pitäisi korjauttaa, ettei suotta tuo painetta (lisää) siihen palautukseen liikkeen yhteydessä. Kaukoja katsottiin kanssa, jatkossa voisi varmaan alkaa tehdä kakeja ilman valmista palkkaa, siis pelkällä takalautasella. Luoksetulo tehtiin kerran suorana törppojen ohi, eka väli vähän hiipimällä, mutta riittävän ok Otoksi. Ruutu ok kanssa, palkka valmiina ruudussa.
Kotitokossa tuli tunnariylläri, ei mieleinen sellainen. O otti jostain syystä väärän kapulan suuhun. Kun kielsin nätisti, O:lla alkoi jo kiehua ja se alkoi näpsiä vähän kaikkia kapuloita. Ja mua alkoi ahdistaa ja sitä rataa. Sitten tehtiin vähän piilotusjuttuja, jonka jälkeen normitunnarit taas skulasi. En nyt oikein pääse kärryille, että mistä näissä on välillä kyse. Nyt kyllä oli vieraat vaihtarikapulat käytössä, että olisko se sitten tehnyt vaikeutta.
Viikon toiset hallitokot tehtiin itseksemme. Tein normitunnarit aluksi ja lopuksi kertaalleen, ei mitään ongelmaa. Ohjatusta tein molemmat puolet sekä väliin pelkkää merkiltä palkkaamista. Merkit meinasi olla vähän vajaita, käskytin taakse kunnolla ennen kuin palkkasin. Otin jopa ekan noudon loppuun asti, ei mennyt tättäröimään merkille kapulan kanssa. :) Ruudun alku kerran, merkki oli törkeän vajaa, muuten hyvä. Ruudun loppuosan kerran loppuun asti, toisen kerran kävin palkkaamassa pysymisestä ruutuun. Luoksetulossa kävin ensin palkkamassa pysymisestä, sen jälkeen kertaalleen suorana törppöjen ohi, tuli hyvällä draivilla. Metallinouto x 2, luovutus inasin kaukana, mutta ihan ok muuten. Vähän seuraamista ja muistaakseni jäävistä istuminen, olivat hyvät.
**********
Jos muuten välillä ahdistaakin, niin agility ei vieläkään ahdista. :) Otto oli aivan pro tämän viikon aksatreeneissä, ainakin omistajan mielestä, jos ei muiden. Tällä kertaa tehtiin taas yksittäisten esteiden harjoittelua. Pitäisi ottaa oikeasti toinen tehokuuri 2x2 –kepeillä, niin saisimme sen hiottua loppuun. Nyt tekee aika kivasti kuuden pätkää, kun keskimmäinen setti on pari senttiä auki, muuten tuppaa hosumaan ohi. Eli kun ton sais kuntoon, niin sit päästäis jatkamaan perään toinen kuuden kepin sarja. Nyt kun käytössä ei ole kun yksi kuuden sarja, jolla saa avattua välikeppejä, niin ei päästä tuosta kuudesta yhtään pidemmälle vielä.
Keinua ollaan tehty nyt kolmella kerralla niin, että O saa mennä syömään namit kontaktilta ja joku laskee samalla keinun alas. Kerran tehtiin myös niin, että keinua ei hidastettu ollenkaan. Tosi hyvältä vaikuttaa. Puomi on tosi hyvä, selkeästi jarruttaa ”alas”-käskyllä, vaikka onhan siellä toki se namikin odottamassa. Lisäksi tehtiin niin, että itse jatkoin juoksua eteenpäin, ja toinen syötti namia siihen lautaselle ja vapautus vasta myöhemmin. Hyvin meni. Lisäksi on tehty ittekseen A:ta, putkia ja hyppyjä. Vauhtiharjoitteena tehtiin treeneissä kolmen hypyn suoraa, jonka molemmissa päissä oli putket. Meni hyvin alkuun, sitten alkoi O jäädä liikaa kiinni kädessä olevaa palloon. Itselle muistiin, että ei oo hyvä pitää palkkaa kädessä, eipä vaan tullut aiemmin mieleen… Loppuun tehtiin irtoamista hypyille, jossa koutsi palkkasi esteiden jälkeen, ja kovaa meni!
Vähintäänkin suttuinen todiste, että ollaan sitä keinua menty! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti