Aamu alkoi tottiksella. Periaatteessa tottis on sitä tuttua kauraa, mutta sielläkin oli niitä kysymysmerkkejä. Ja juuri sellaiseksi suoritus muodostuikin kuin mitä etukäteen ajattelin. Seuraamiset hyvät, oikeastaan tosi hyvät. Otto oli koko ajan tosi hyvässä kontaktissa ja teki Otoksi hyvää työtä. Ainoastaan ampumiset meinasivat aiheuttaa hämminkiä, Otto otti metrin verran etumatkaa minuun, mutta palasi käskyllä takaisin oikeaan paikkaan. Ei siis varsinaisesti pelännyt, mutta kun ei tosiaan olla ikinä (miten tämäkin on voinut "unohtua"?) otettu ampumisia minkään liikkeen yhteydessä, niin en ihmettele koiraa ollenkaan, jos se kummastelee ääntä. Mutta kun se ei siis ampumista pelkää, niin ei siitä mitään tiloja jäänyt päälle, päin vastoin, jotenkin koira vaan tuntui skarppaavan.
Liikkeestä istuminen ok, kuulemma olisi saanut reagoida nopeammin käskyyn. Liikkeestä maahan ja luoksetulo, olisi kuulemma saanut reagoida nopeammin, mutta mä olin itse tosi tyytyväinen. Nouto ok, tosin Otus hukkasi kapulan ja joutui vähän etsimään ja palautus olisi saanut olla voimakkaampi + luovutus suorempi. Hyppynouto just niin kuin ajattelin eli hyppäsi menon ja kiersi paluun. Estenouto hyvä. Ja mihin olin tosi tyytyväinen, eteenmeno super. Hyvä valmisteleva osuus ja lähti kovaa ja suoraan ja tippui ekalla käskyllä maihin. Olisi tämäkin saanut olla kuulemma voimakkaampi, mutta mä olin aivan täydellisen tyytyväinen tähän. Ei oo koskaan tehnyt noin hyvin! Paikkamakuu erinomainen, eikä laukauksen aiheuttaneet mitään reaktiota. Tottispisteet 82 pistettä.
Seuraavaksi esineet. Heti ekalla lähetyksellä O onnistui jäämään johonkin risuun kiinni liiveistään ja joutui taistelemaan itsensä irti. Otin takaisin ja lähetin uudestaan. Ei edelleenkään mitään tulosta. Kolmannella irtosi taakse ja toi tullessaan esineen. Tiputti luovutuksessa, mutta nosti itse. Meni odotetunlaisesti ja olin tyytyväinen. Pisteitä 28.
Mutta sitten ne ukot. Tämän viikon torstain treeneissä tuli todettua, että eihän me olla oikeasti treenattu ollenkaan kisamaisesti ja on tosi monta juttua, joita ollaan tuskin koskaan koitettu. Hyvällä tsägällä siis voisi nousta ne kaksi äijää, huonolla tsägällä taas ei. Lähetin Oton oikeaan etukulmaan, kun haisteli tullessa sinne päin. Ei oikein irronnut, enkä alkanut vääntää. Lähetys vasempaan etukulmaan, ja aavistin (en kyllä tiedä mistä), että siellä on umppari, jota O ei ilmaissut. Sen jälkeen jatkoin rataa eteenpäin, ei oikein ole muistikuvaa, että monta pistoa tehtiin, mutta noin 50 m kohdalta O nosti oikealla takakulmassa olevan maalimiehen. Haukku oli hyvä, hieman katkesi kun tulin näkyviin. Hallintaanotto kuulemma hyvä, vaikka minusta se oli vähän tahtojen taistelua. Sen jälkeen lähettelin useamman kerran vasemmalle puolelle, mutta kun ei se maalimies löytynyt, niin se ei löytynyt. O oli kerran kuulemma mennyt tosi läheltä, mutta jostain syystä ei ollut haistanut. Lopputuloksena siis yhteispisteet 207 pistettä, eikä sitä kovin himoittua koularia vielä heti ekalla yrittämällä napsahtanut.
Nyt lisää vaan treeniä ja kun oikeasti tiedostan, että siellä metsässä on niin paljon mitä ei olla treenattu, niin ehkä tää olis tullut vähän armopalana, jos heti olis koulari tippunut. Jatkossa siis treenattavaa / muistettavaa:
- Pimeitä ratoja / pätkiä radasta, etten ole itse niin kuutamolla ohjauksen kanssa
- Umppareita
- Tyhjiä pistoja
- Suoria pistoja ja sitä ohjattavuutta
- Hallintaa sekä keskilinjalla että erityisesti maalimiehellä
- Maalimiesmotivaation kasvatusta systemaattisesti, vaikka O tekikin hommia ihan ok, niin alkoi sillä vähän olla hiipumisen merkkejä, kun niitä löytöjä ei vaan tullut
Jotenkin noloa tunnustaa, että noita edellä mainittua ei oikein ole tullut treenattua, kun on vaan kangistunut vanhoihin kuvioihin. Mutta nyt kun niitä osaa alkaa harjoitella, niin toisaalta toivottavasti kehitymme ja uskaltaudutaan jossain vaiheessa vielä uudestaan koittamaan onneamme!
Mahdollisia uusia kisakokemuksia ajatellen muistiin:
- 3-4 pistoa / puoli ykkösessä pitäisi riittää
- Koiran lääppiminen maalimiehellä (tai ylipäätään muuallakaan) ei ole sallittua, nyt sitä tuli harrastettua
-------------
Loppuun vielä pikakertaus torstain hakutreeneistä, jotka kertoivat karua kieltään, että aika paljon on vielä harjoiteltavaa.
Sovittiin, että ekat kaksi maalimiestä ovat valmiina, enkä itsekään tiedä niiden sijaintia. Lähetys vasemmalle etukulmaan, josta O kaarsi eteenpäin ja olisi jatkanut oikealle puolelle. Tästä kutsuin pois ja lähetin uudestaan, sama homma. Sen jälkeen lähetin oikealle etukulmaan, josta vähän etuviistosta teki löydön, hyvä ilmaisu. Sen jälkeen rataa vähän eteenpäin, josta lähetys vasemmalle, O teki piston etuviistoon, paikansi maalimiehen ja ilmaisu ok, mutta ei niin hyvä kuin ekalla kerralla. Olin itse aika pihalla, kun en tiennyt maalimiesten sijaintia, ihmekös tuo, kun ei oo paljon moisia otettu! Sen jälkeen tehtiin nostatustreeniä kahdella maalimiehellä niin, että O kiinni ja maalimies pakenee. Kun mm häviää näkyvistä, O käskettiin istumaan, josta lähetys. Palkka parin haukun jälkeen. Eka oli parempi ja intensiivisempi kuin toinen.
Edelliseen listaan siis lisäyksenä:
- Samanlaisia nostatustreenejä, esim. että tullaan alueelle ja maalimies / maalimiehet lähtevät kiljuen matkaan
- Hallintaa, esim. maalimies lähtee oikealle, mutta koiran käytävä ensin hakemassa vasemmalta, ennenkuin pääsee oikealle
- Hallintaa maalimiehellä siten, että ilmaisun jälkeen koira sivulle, maalimies ylös ja sen jälkeen maalimies pinkaisee vielä pari metriä, ottaa pari haukkua ja palkkaa tai vaihtoehtoisesti, että lähdetään kohti keskilinjaa mm edellä, josta mm palkkaa, kun kävelty pari metriä
- Ehdottomasti käytettävä tallattuja alueita, kun O tuntuu selvästi hakeutuvan hajuraidan mukaisesti aluetta eteenpäin
Pitää ajatella positiivisesti - saitte nyt hyvän tilannekatsauksen tämänhetkisestä tasosta ja ensi kerralla toivottavasti jännittää vähemmän. Treeniä vaan, kyllä se koulari sieltä vielä tulee. :)
VastaaPoista