lauantai 12. tammikuuta 2013

Uutta oppia hakemassa

Saimme paikan oman seuran tämänpäiväiseen toko-valmennukseen, Pekka Korrin ryhmään. On hyödyllistä, että joku katsoo välillä vierain silmin toimintaa ja ainakin muutaman ehdottomasti testiin otettavan jutun nappasin päivän annista, sekä omasta osuudestamme että muiden jutuista.

Ensimmäisellä sessiolla katsottiin ohjattua noutoa, jota on loppujen lopuksi tehty vielä tosi vähän oikeana liikkeenä, eikä se oikein sujukaan. Otto oli sisällä häkissä makoilemassa, josta sen vaan repäisin matkaan kentälle. Tyhmä minä, kuinkahan monta kertaa oon kirjoittanutkin, että tuota diesel-otusta ei vaan napata mukaan ja odoteta, että se on työmoodissa. No, teinpä jälleen niin ja olo oli "tapaus täi tervassa". Merkki oli kateissa (sen siis saattoi vaan ohittaa), merkki saattoi olla vajaa, keskimmäiselle "kapulalle", joka oli agilitymuurin päällyskappale, saattoi painella suoraan. Että kaikki virhevariaatiot siis. Ehkä siis kaikkien yritysten erehdysten jälkeen kirjataan ylös vaan se, miten harjoitusta vietiin läpi. Alkuun tehtiin normaalit liikkurin kävelyt, ainoastaan tuotava kapula paikallaan, muilla kohdilla muurin kappaleet. Ei olla näin tehty ennen, mutta tällä tavalla saadaan toivottavasti koiran itsevarmuutta ja vauhdikkuutta kasvatettua, kun se ei pysty tuomaan väärää kapulaa. Merkki oli totaalisen kateissa, sitä tehtiin niin, että kapuloiden viemisen jälkeen kävin taputtamassa maata merkin takana. Kun koira merkillä, niin palkaksi vapautus noutamaan. Saatiin kumminkin molemmat puolet onnistumaan. Eli kai tätä näin jotenkin jatketaan.

Merkille pysäytystä taidan vaihtaa. Tähän asti käskynä on ollut seis, jolloin O tuppaa jäämään vinoon, jos sanon yhtään liian aikaisin (mikä on ymmärrettävää, koska "seis" tarkoittaa, että pysähdy, eikä sitä, että mene seisomaan merkin taakse). Niinpä tuumasin, että taidan vaihtaa merkin pysäytyskäskyä, jonka opetan tarkoittamaan, että asetu kohtisuoraan merkin taakse. Simple! Niinpä nyt illalla jo kotona testailtiin sitä, että O osaisi kääntyä merkin takana uudella pysäytyskäskyllä aina kohtisuoraan minua kohti, kun itse liikun merkin ympärillä. Katsotaan, että mitä tästä tulee... Lisäksi, jos huitelee merkin ohi ja saan stopattua, niin siitä vaan käskytys takaisin merkille.

Toisessa setissä katsottiin kaukoja, ovat kuulemma hyvällä mallilla. Ilman alustaa takajalkojen alla, S-I -vaihdoissa liikkuu vähän eteen, muuten olisivat kuulemma kympin vaihtoja. Eli jotain kehitystä tapahtunut. :-) Takajalka-alusta voisi olla kapea ja vähän korkeampi, nyt hallilta löytynyt peffanlämmitin ei ollut hyvä (liian leveä ja matala).

Metallihyppynouto on Oton inhokki, koska se metsku on vaan niin ällö. Kuulemma koira suorittaa liikkeen urheasti, vaikka siitä näkee, että sitä inhottaa. Tehtiin niin, että koiran ollessa paluuhypyssä, se lähetetään selän takana olevalle kohteelle kiertämään kapula suussa, josta vapautus. Ollaan joskus muinoin Oton kanssa tehty kiertämistä, eikä se sitä oikein muistanut, joten tällä ei pikaista apua saatu, mutta tällä tavalla voisi koittaa saada vähän nopeutta hommaan ja metskun inhottavuutta häivytettyä. Kokonaan toinen asia kuitenkin on, että toimiiko tällä dieseleläimellä kierto nostattavana, kun ei sen lempiasia ole juokseminen. Ehkä tätä siis voisi harkita tai sitten toistaiseksi tyydytään tällä mallilla olevalle metallinoudolle.

Virittelysanoista puhuttiin myös. Itseasiassa juuri tällä viikolla mietin ääneenkin, että pitäisikö ruutuun ja ohjattuun olla omat virittelyt. Nythän meillä on virittely vaan merkille menoon: tule + tietyt pari askelta. Ohjeeksi tuli, että voisihan se olla parempi, että koira tietää jo liikkeen alkaessa, että mikä liike on kyseessä. Taidanpa siis miettiä tuollaisia virittelyjä. Samoin kaukoissa eri jättökäsky kuin luoksetulossa, mullahan ei ole mitään jättökäskyä kumpaankaan, kun maahan on vaan maahan niin kauan ennen kuin toisin sanon.

***************************

Alkuviikon ryhmätreeneissä tehtiin tunnari, peruskauraa, ei huomauttamista.

Luoksetuloissa tehtiin vaan tötteröiden ohi juoksemista suorapalkalla. Mikä oli positiivista, pitkästä aikaa koira ei näyttänyt ahdistuneelta lähtiessään liikkeelle ja tuli kivalla ilmeellä, josta vapautus palloon. Se mikä tästä taas aiheutui, oli liikkeelle lähtö jo liikkurin käskystä. Kävin muistaakseni kahdesti palauttamassa koiran nätisti takaisin alkuun, jonka jälkeen tarvitsi seuraavalla kerralla tuplakäskyn liikkeelle lähtöön. Tää on niin tätä... Tauon jälkeen tehtiin vielä muistaakseni kerran, jolloin kesti liikkurin huutelut, mutta tuli silti hyvällä ilmeellä, suorapalkka läpijuoksusta.

Ei olla vähään aikaan tehty häiriötreeniä ja päätettiin tehdä niin, että käsken koiran istu / seiso / maahan ja toinen käskyttää / vapauttaa jne vieressä. Aika monta kertaa O meni lankaan, mutta kykeni lopulta pysymään käsketyssä asennossa. Ihan ei päästy samaan kuplaan, mutta jotain sinne päin.

Paikalla makaaminenkin tehtiin, käskin eri aikaan maahan ja ylös kuin muut, kuunteli hyvin alut ja loput. Rauhallinen makuu. Paikallaan istumisessa näytti vähän korppikotkalle, mutta istui kumminkin korrektisti. Eka kerta ilman namialustaa tassujen edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti