Häiriömerkki

Alkuviikon tokot toistivat aika normaalia kaavaa, vähän tehtiin jotain uusiakin jippoja, jotka laitetaan muistiin ja toistetaan taas joskus.

Aloitettiin tunnarilla, kisatunnari, kapulat rivissä. Haisteli hyvin, otti omansa epäröimättä ja palautti ravilla. Ei näpsimisongelmia tai muitakaan.

Oton merkit ei ole enää maailman huonoimmasta päästä, mutta vähän siitä tekemisestä puuttuu voimaa. Niinpä saatiin maanantain ryhmätreeneissä ohjeeksi testata merkkiä extrahäiriöillä. Merkin etupuolelle laitettiin kaikenmaailman hallilta löytyneitä pehmoleluja, palloja ja muita ensin niin, että merkille oli suora kuja mennä. Lähetys merkille ja O paineli tyytyväisenä pehmolelun luo ja alkoi mallailla sitä suuhunsa. Tästä kielsin ja J kävi näyttämässä merkkiä. O taisi toisenkin kerran vaan mennä jonkun pallon luokse, josta kielsin ja liikuin itse kohti merkkiä, lopulta Otto sinne merkin taakse päätyikin. Tästä isot kehut. Alkuun näytti jo siltä, että pieni koira alkoi mennä ottomaiseen tyyliin lyttyyn, mutta sitten kun taas onnistumisia tuli, niin itseluottamus kasvoi selvästi. Lopulta niitä leluja oli suoraan siinä kulkureitillä ja silti Otto kykeni siirtymään suoraan merkin taakse. Kun siis viisaammat sanoo, että sieltä mukavuusalueelta kannattaa mennä ulkopuolelle, niin niinhän se sitten kannattaa. En olisi yksin tätä uskaltanut koittaa, että jos koko merkki menee rikki, mutta eipä niin käynyt!

Tämän jälkeen tehtiin ohjattu nouto, vasen puoli. Merkki oli oikeasti hyvä ja paikka suora, Otolla oli oikeampi asenne merkille menoon. Myös vasemman kapulan nouti, vaikka silmäili aika voimakkaasti keskikapulaa. Palautuksessa päätyi - taas - merkille, tiputti kapulan, mutta taisi tuoda sen sen jälkeen oma-aloitteisesti. Tähän siis vaan rutiinia lisää ja enemmän sitä, että nouto tehdään loppuu asti. Sitä kautta varmuus toivottavasti lisääntyy ja saadaan vauhtiakin vähän enemmän.

Toisessa setissä tehtiin paikallaolon alkuja ja loppuja häirittynä. Otto kuunteli hyvin, kerran taisi yrittää painua maahan liikkurin voimakkaammasta maastoutumiskäskystä.

*****

Keskiviikon omatoimitokoista ei ole enää kovin tarkkaa muistikuvaa.

Zetassa kaikki asennot oikein, palkkasin suoraan koiran viereen palattuani.

Ohjatusta ensin vasen puoli, välissä jotain muuta ja sitten vielä oikea puoli. Merkit oli kummatkin kai ihan ok, nouto ok luovutukseen asti, ei kamalaa vauhdin hurmaa, mutta ei myöskään mennyt merkille tättäröimään. En kyllä oikeasti muista, että menikö noin, mutta ehkä joo. Jossain välissä ehkä palkkasin pelkästä merkistäkin.

Luoksetulosta ensin vika pätkä maasta-eteen, sen jälkeen törppöjen ohi suoraan. Namiheittelyillä stoppeja ja maahanmenoa, olivat ihan ok.

Kaukoista erilaisia settejä, joko kisasettejä tai pelkkiä aloituksia, vaihdot muuten ok, välillä meinasi liikkua s-i taaksepäin.

Metskuhyppynoutoa kerran normikorkeudella. Perinteinen tyyli, ei todellakaan tulta ja tappuraa, mutta varmaa suorittamista. Toisen kerran matalla esteellä ja hetsaten alkuun, oli paremman näköistä.

****

Agilityä tehtiin keskiviikkona tokon jälkeen nopsasti. Vähän putkia, A:ta, puomia, keinua yksittäin.

Tämän päivän ohjatuissa treeneissä tehtiin keppejä, ne ei vaan nyt edisty, kun kerran viikossa tehdään. Yritin jälleen siirtää keskimmäiset kepit suoraan linjaan, mutta kun ei niin ei. Jos avaa sen 5 senttiä, niin ei ongelmaa. Viimeistään kun lumet sulaa niin sitten otetaan kepit kerran kotiin lainaan ja tehdään tehokuuri.

Keinu tehtiin pari kertaa ilman hidastusta, ei näyttänyt Ottoa haittavaan. Lopuksi vielä kertaalleen hidastettuna, ettei vaan jää traumoja. :D

Lähtöjä harjoiteltiin niin, että koira ekan esteen taakse ja itse provosoin sitä hyppäämään liikkumisella. Kerran jouduin huomauttamaan, sitten ei mennyt enää lankaan. Tuon putkiaivon kanssa vaan käy niin, että sen jälkeen ollaankin kovin epävarmoja siitä, että saako sillä käskylläkään sitten vielä lähteä.

Ohjauksen aiheena olivat takaaleikkaukset (vai mitä ihmettä ne sitten mahtoi ollakaan?). Joka tapauksessa niin, että hypyt oli viistosti, jonne koiraa vasemmalta ohjattiin ja ja sen toisen esteen takana vaihdettiin puolta, kun koira oli jo hyppäämässä. Otolla ei ollut ongelmaa edetä sinne, kun palkkana odotti pallo. Varmaan ihan sama, vaikka olisi juossut kokonaan eri suuntaan, eli ei siinä mun ohjauksella paljoa ollut tekoa...