Synttärisankari

Otto Otukainen täytti tänään kolme vuotta. Suuret synttäribileet jäi pitämättä ja omistajan laiskuudesta johtuen perinteinen maksalaatikkokakkukin kuihtui pelkkiin kolmeen nakkikynttilään, jotka jääkaapista löytyi. Edes valokuvaa sankarista ei tullut otettua, vaikka niin meinasin. Arki on hiipinyt talouteen tällä viikolla, kun myös minä palasin työpöydän ääreen. Ihan hyvä, josko nyt tulisi uutta ryhtiä eloon, kun on jokseenkin säännöllinen päiväohjelma. Viimeinen lomaviikko meni vähän itse edestään, en saanut mitään mainitsemisen arvoista tehtyä. Brucea käytiin sentään kuuntelemassa ja Ottokin pääsi oikein "isolle kirkolle" mukaan, kun majoituttiin Continentalissa. Yöllä konsertin jälkeen Otto pääsi vielä ulkoilemaan konsertista palaavan väken joukkoon ja joku mies oli todennut heidän olevan samoilla asioilla puskassa. :-)

Treenejäkin on taas alettu käynnistellä. Kahdesti ollaan päästy hakumetsään. Molemmilla kerroilla maalimiehiä on ollut viisi kappaletta ja teemana on ollut edelleen suorat pistot ja motivaation nostatusta peräänajoilla, haamuilla ja äänillä, väliin laitettu valmiita ukkoja. Ilmaisuja vaihtelevasti loppuun asti vietynä, palkattu pelkästä aloituksesta ja jotain siitä väliltä. Homma on sujunut kuin rasvattu, ei huomautettavaa. Viimeisimmissä treeneissä tehtiin myös umppari-ilmaisut, jotka ihan ok. Ekaksi yksi harjoittelu ihan keskilinjan lähellä niin, että Otto näki maalimiehen menon piiloon. Tässä erittäin hyvä ilmaisu. Sen jälkeen aloitettiin varsinaiset pistot, eka maalimies etukulmassa roskiksen sisällä. O löysi aika pian, ensin yksi haukahdus, pienen tauon jälkeen aloitti haukun. Ei ihan yhtä hyvä ilmaisu kun avopiiloilla, mutta kyllä se siellä sen parikymmentä haukkua paukutti ennen palkkaa. Nyt vaan otettava ihan tavaksi raahata omaa kompostikehikkopiiloa treeneissä mukana, mikäli valmiita umppareita ei ole radalla.

Esineitä ollaan otettu leirin jälkeen kerran, tänään synttäreiden kunniaksi. Toin Oton alueen (20 m x 60 m) laitaan katsomaan, kun vein kolme esinettä alueen loppupäähän. Ajatus oli hyvä, mutta suuntavaistottomasti onnistuin ensin jättämään osan esineistä alueen ulkopuolelle, joita sitten siirtelin, sen jälkeen luulin kyllä osuneeni oikeaan, mutta lopputarkastelu osoitti toisin. Kaksi ekaa esinettä löytyi kahdella pistolla. Otto joutui kyllä vähän etsiskelemään, mutta teki hommia hyvin. Kolmatta varten siirryin lähettämään alueen oikeaan laitaan ja O lähti kaartamaan alueelta vielä enemmän oikealle ja meinasin jo huutaa pois. Päätin antaa sen kuitenkin työskennellä ja etsiytyä itse takaisin alueelle, kun kappas, sehän löysikin pienen mustan sukan - ihan toisesta suunnasta kun luulin sen löytyvän. Eilen päätin, että vihdoin askartelen niitä kreppejä tai muita merkkejä, joilla saan merkattua alueen. Otolle siis täydet pisteet esineistä, ratamestarille aika paljon vähemmän pisteitä.

Tottista ja tokoa on tehty vähän. Seuraavat toko-kisat on katsottuna kalentriin, joten seuraavanlaisia asioita pitäisi sitä ennen tehdä.

Ruutu - tää on viimeisimmillä kerroilla alkanut onnistua, vähän se hakee sitä loppuosaa, mutta onpa silti osunut aika hyvin ruudun takaosaan. Lähetyksiä on tehty jokusen kerran niin, että seison itse puolessa välissä aloituspisteen ja ruudun välissä, tuntuisi toimivan. Palkka joko ruudussa (tai ei palkkaa ollenkaan ruudussa) tai sitten niin, että appari heittää pallon ruudun taakse, kun O on ruudun keskellä. Loppuosassa ei enää ongelmaa, tulee hyvin sivulle. Itse vaan kuulemma käskytän aika voimakkaasti ja annan vartaloapua, enpä ollut tuota edes tajunnut tekeväni.

Tunnari - ei etsintäongelmia edelleenkään. Luovutusta treenattava erikseen.

Metallinouto - tää on perussettiä, en tiedä auttaisko vauhtinoudot paluuvauhtiin.

Kaukot - oon tehnyt jonkin verran niin, että etutassujen edessä rima. Kun sitten yritin siirtää riman takatassujen eteen, niin aiheutti sen, että O korjaa s-i ja s-m riman taakse. No, onpahan backia kerrakseen! Apurimasta pitäisi päästä eroon ja matkaa kasvattaa kisamatkalle. Lisäksi huomasin eilen, että kun ollaan niin paljon hinkutettu m-s, i-s, s-i ja s-m, niin eihän tuo koira osaa enää perus m-i-m vaihtoja! Tai osaa kyllä, mutta ei kuuntele ja tarjoaa automaattisesti ylösnousua. Tää on varmaan kuitenkin nopeasti korjattu. Lisäksi erityisesti s-m -vaihtoja treenattava, niissä tuppaa tulemaan eteenpäin.

Hyppynouto - ok.

Liikkestä istuminen - ok, oikein peräti nopea ja yksiosainen oli tämän viikon ryhmätreeneissä.

Paikallaolo - ei pitäisi olla ongelmaa.

Luoksetulo - Oton suorat luoksetulot alkoi kärsiä jo tosi pahasta vauhdin puutteesta, hyvä kun suostui yhtään laukka-askelta ottamaan. Niinpä oon päättänyt ottaan nyt kuurin pelkkiä suoria luoksetuloja. Oon tehnyt niin, että kutsun jälkeen lähden karkuun tai muuta vastaavaa, kehun niistä laukka-askeleista, vapautus suoraan lelulle / namille. Nyt jo havaittavissa, että ilman mitään vippaskonsteja lähtee tulemaan laukalla, mutta ei se mitään kiitolaukkaa edelleenkään ole. Näitä vaan lisää. Stoppeja ja maahanmenoja tehdään vaan namienheittelyn lomassa. Ja lisäksi pitää ottaa uuteen testiin jo talvella koitettu kikka, että O juoksee kahden ohjaajan väliä ja pysäytetään satunnaisesti siinä välissä. Talvellahan se ei tuottanut tulosta, kun O:lla ei ollut järin suurta vetoa apparin luokse nameista huolimatta.

Tokojen lisäksi ollaan tehty kai kertaallen tottiksessa metrinen hyppynouto ja estenouto. Näissä ei tutuilla esteillä ainakaan ollut ongelmaa.